Kiva päivä =) Kävin tään vierailemassa vuokranantajani luona joka on herttainen 90-vuotias mummo. Samalla käytiin ystävän kansa pitkästä aikaa tunnin koiralenkki Ruskeasuolla. Oikein hieno sääkin oli tänään!

Oireita ollut vähän tänään. Närästystä lähinnä. 

Mietin tänään kovasti sitä kumpikohan sieltä mahtais olla tulossa.. tärkeintä on tottakai terveys mutta näin jotenkin kovin naisellisena naisena toivoisin tyttöä. Että voidaan tyttöjen juttuja. Ja kyllä varmasti meijän perheeseen olis prinsessa tervetullut kun itselläni on neljä veljeä.

Parin tunnin päästä alkaakin 4 päivän vapaat. Sen kunniaksi puhelin apps kuva:)

Toka neuvola huomenna, kirjottelen siitä myöhemmin. Toivon, että paino olis edes pysynyt samana, mielellään olis alle. ..mut mun tuurilla se on varmaan pari kiloa enemmän..

En ole polttanut yhtäkään tupakkaa tänään. Ei oikeestaan ole tehnyt vaikeeta kun tajuaa sen että se on vaan huonoks mulle.'

Ystävän kanssa käytiin hiljattain keskustelu lapsen isästä ja meidän väleistä. Ei olla oltu missään tekemisissä sen jälkeen kun se haukku mut pystyyn. Ja parempi niin. Sanoin ystävälleni että minulla ei ole mitään kiinnostusta olla hänen kanssaan missään tekemisissä koska tiedän, että hän en halua ottaa vastuuta ja maksaa esimerkiksi elatusta. Joten mitä järkeä olisi olla tekemisissä jos toinen haluaa nähdä lasta varmasti omien puheidensa mukaan "sitten kun ehtii". Ja tunnen hänet oikein hyvin, enkä usko että tää asia miksikään muuttuu. Joten olen päättänyt, että isyyttä ei tulla tunnistamaan.

Olin aika yllättynyt ystäväni reaktiosta kun hän sanoi, että mitäs jos isä vaatiikin isyystestiä. Sanoin, että en usko että näin tulee tapahtumaan mutta jos hän asian vie sinne asti, niin tottakai mennään sitten sen mukaan mitä laki sanoo.

Se mistä olin vähän hämilläni, oli kun ystäväni sanoi minulle että kaikista paras olisi että välttyisin kaikelta stressiltä ja ahdistukselta kunhan antaisin vain lapsen isälle anteeksi HETI ja mahdollisuuden jos se pyytää anteeksi. Eli toisin sanoen, jos lapsen isä ottaa minuun yhteyttä kaiken tän paskan jälkeen mun pitäs olla sille niin, että tervetuloa pilaamaan vaan mun lapsen elämä. Mikäpä siinä, että teit mulle uskomattoman ison talouskriisin ja aiheutut kauheasti stressiä ja vielä haukuit kaiken kukkuraks mut maailman suurimmaks kusipääks. Tervetuloa vaan takasin, tehdään just niin kun sä haluat, sun ei tarvitse maksaa mitään mistään, voit tulla katsomaan lasta kun haluat ja pahan paikan tullen voit aina sanoa saman kuin pari viikkoa sitten ; "sun elämä, sun ongelma". Näinhän se menee.

Mä en käsitä miten joku ystävä voi olla noin naiivi ettei ymmärrä yhtään mistä tässä on kyse, että en tule koskaan missään tapauksessa antamaan anteeksi. Mikäli lapsen isä haluaa, hän voi vaatia testiä, silloin hän tulee saamaan säännöllisen tapaamisoikeuden mutta joutuu myös maksamaan elatusta. Ja jos hän ei tule sovittuihin tapaamisiin niin jossain vaiheessa saisin kuitenkin yksinhuoltajuuden. Se riippuu täysin siitä mitä hän on valmis tekemään ja kuinka paljon vastuuta hän on valmis ottamaan. Ja vaikka hän olisi lapsen elämässä joskus, niin minun omaan elämään en häntä enää ota, siihen minulla on täysin omat syyni. Joku voisi sanoa minua jotenkin itsekkääksi kun en voi lapsen takia unohtaa jotain meidän riitoja, mutta kysymys ei ole siitä, vaan siitä että ihminen joka ei ole voinut ottaa vastuuta paljon pienemmistä asioista tähän mennessä, ei tule koskaan ottamaan lapsesta sitä vastuuta mitä lapsesta tulee ja täytyy ottaa. Enkä aio tästä asiasta millään tavalla neuvotella tai suostua tinkimään. Kun lapsi tulee maailmaan niin se ansaitsee 100% kaiken rakkauden, välittämisen ja huolepidon. Lisäksi tämä kyseinen tyyppi on aloittanut päihteiden viimeisen yli kuukauden aikana jonka vuoksi en halua olla myöskään tekemisissä.

S