Eilen nukahdin sohvalle 23 jälkeen ja tätä ei tapahdu mulle juuri koskaan. Ilmeisesti päivän tapahtumat töissä olivat olleet liian jännittäviä ja olin syönyt koko päivän vaan suurin piirtein hedelmiä niin energiat loppuivat kesken.

Aamulla heräsin kello 10, oltiin yli tunti ulkona, en pystynyt olemaan auringossa. Minähän palvon aurinkoa ja haluan mah.paljon ruskettua mutta viimesen parin viikon ajan olen vähän toivonut että sataisi. Jotenkin auringossa tulee normaalia huonompi olo raskaana. 

Kello 12 piti mennä omalle asunnolle missä on putkiremppa myymään sänkyä + patjoja. Luulin vihdoin pääseväni eroon niistä jotta voin ostaa valkoisen sängyn ja 140cm. Mutta eiku tyyppi perui tuntia ennen. Ehkä sovimme toisen päivän,ken tietää kun ennen reissua mulla on tosi paljon ohjelmaa + 6 päivää töitä.

Sit kävin kaupassa ja söinkin sen jälkeen taas hedelmiä ja karkkia..järkevää? Mulla on vaan alkanut tulla korvista ulos kanat, kalat, pastat ja perunat. Hyvä varmaan alkaa palaamaan salaattiin ja jättää noi karkit pois.

Kello 13.30 piti tulle tulkkauspuhelu. Sitä ei koskaan tullut. Kärsivällisenä odotin 30 min ja tajusin et ei helvetti en saa mitään rahaa siitä että päivystin turhaan. Mitä järkee tässä työssä on? Saat 10 kuukauden tauon jälkeen kaks työkeikkaa joista toista ei tapahtu ja toisesta saat sen 10e? Tosi kannattavaa.

Sit en jaksanut enää olla kotona vaan soitin veljelle ja sanoin et ajan Vantaalle. Ajoin sinne, istuttiin kaks tuntii puistossa jolloin otin ihme kyllä aurinkoa. Ja sit mutsille syömään ja oltiinkin sit mutsin kans viel 4 tuntii telkan ääressä. Sain äsken raahattua itteni kotiin.

Huomenna on palkkapäivä. Työvuoroni siirtyi parilla tunnilla joten olen 14-22 töissä. Ja tämä mahdollistaa sen että käydään koiran kans aamulla eläinkaupassa hankkimas vähän raakaravintoa+ ostamassa äidille pieni lahja sunnuntaiksi jolloin vietämme pientä pyhäpäivää. Samalla kipaise ehkä kauppaan. Mua vaan harmittaa tää rahamäärä mitä menee ruokaan nykyään kun kaikki tökkii ja raskaana tulee outoja mielitekoja aina kaupassa. Sit kotona kattoo kauppakassia niin kaikki valinnat on todellakin tehty tunteella eikä järjellä. 

Masu on tänään ollut tosi turvonnut kun eilen loppu lääkkeet ja meen hakemaan vasta huomenna lisää.

Pesin äsken koiran koska sillä on ilmeisesti nyt keskikesän juoksut, mikä on outoja koska juoksut on yleensä keväisin ja syksyisin. Se on ehtinyt jo rakastuu kahteen urokseen palavasti vuorokauden sisällä ja ulkona voidaan olla vaikka 1,5 tuntia mutta sisälle ei suostu menemään. Kotona ollaan niin masentuneita että, kuitenkin ulkona piristytään kunnolla. Hohhoijaa, ihan kuin teinin kanssa eläis.

Mua vähän jännittää kun mulla on oma fyssarilääkäri joka on aina huolehtinut mun selästä ja nyt oon yrittänyt viime hetkellä saada sitä kiinni jos saisin matkalle jotain apukeinoja kun selkä on alkanut kipuilemaan ja olen nykyään raskaana. Viimeks nähtiin melkein kaks vuotta sitten. Jännitän miten matkalla jaksan kävellä pitkiä matkoja kun nytkin tuntuu että haluan lenkeillä vaan istua kesken kaiken ja joudun pakottamaan itseni jatkamaan kävelyä. Mut jos en nyt huomenna tavota niin se jää kyllä ensi viikkoon.

S