Aika menee kuin siivillä, päivät vaihtuu ja puuh! Kyllä se on totta mitä sanotaan vauva-arjesta; kaikki aika vaan katoaa. Yritän usein nauttia pienistä hetkistä. Kuten tänään pitkästä vaunulenkistä.

Viikko on aika tyhjä mikä sopii meille. Oli nimittäin tänään koiralla tullut kakat ja oksennukset sillä aikaa kun yritin nukuttaa tyttöä päikkäreille. Kiva löytää tämmösiä yllätyksiä olohuoneen matolta ja kylpyhuoneen matolta.

Pesukone pauhaa ja kohta pitäs tistkitkin pestä. Ihan hirveesti mä sotken täällä joka päivä ja koko ajan silmään pistää jonkin mikä häiritsee. Yritän hillitä tätä siivousintoa koska se vie mun viimesetkin enegiat nykyään. Viime yönä valvotti mun selkä mua, en tiedä mistä se kipeytyi eilen mut en vaan millään saanut unta koko iltana. Nyt pitäis huomiselle tehdä kauppalistaa.

Olen ehtinyt tehdä tänään odotuskirjaa. Ei ole paljoa enää koristeljua tekemättä, sitten liimaan kuvat ja kirjoittelen tekstejä eri raskausviikoilta. Oon myös aloittanut uudelleen projektin vauvan pinnasängyn reunapehmusteen narujen ompelu, jotta saan sen kiinnitettyä pinnoihin ettei se valahda aina aina alas. Jos ehtis vielä tänään lukea Khaled Hosseinin kirjaa niin oon tyytyväinen. 

mama