Aamulla ylös 8.30 koska oli putkiremontin jälkitarkastus part miljoona.

10 mennessä se oli hoidettu ja kärvIstelin kivuissani kotona miettien nukunko kipua pois vai soitanko neuvolaan.

Jätin soittopyynnön neuvolaan. 11.20 soitettiin takaisin ja neuvottiin varaamaan aika lääkäriin jotta saisin lihaskipuun jotain lääkettä. Varasin heti ajan Mehilläiseen kello kahdeksitoista. Lääkäri oli myöhässä 10 minuuttia.

Koko käynti oli turha sinänsä. Marssitti apteekkiin hakemaan särkyyn panacodia, tein työtä käskettyä ja samalla nappasin mukaan rakkolaastareita. Käväsin kaupassa ostamassa eilen unohtamani spagettikastikkeen ja päästyäni kotiin otin särkylääkettä.

Ihme kyllä kipu helpotti HUOMATTAVASTI. Olen ollut koko illan onneissani. Tietysti kävely on edelleen vaikeaa ja jalan sohvalle nostaminen ilman käsiapua turha edes yrittää mutta sentään ei tarvitse kävelylenkeillä itkeä. 

Frendi tuli pitää seuraa 15-18, juuri kun koiran käytettyäni olin heittänyt sen suihkuun sen hangattua itsensä koiran ripuliin juuri ennen kuin tulimme sisälle. Ihanaa.

Nyt muihin asioihin. Mun ystävä joka on raskaana myös sai tänään päätöksen tuista. Hän kun on työtön nykyään niin äitiysrahahan tulee luonnollisesti kelalta suoraan ja se perustuu vuoden 2011 tuloihin ja olemme siis samassa työpaikassa olleet tuolloin ja tehneet saman palkkaista työtä.

En tiedä voiko tämä pitää paikkaansa mutta hän saa ensimmäiset 4kk äitiysrahaa joka on 2000e kuukaudessa. Siis verojen jälkeen hänelle maksetaan 2000e. Minulle ei palkan jälkeen jää korkean veroprosentin takia kuin joku 1400 äitiyspalkkaa nyt kun olen äitiyslomalla. Mutta vaikka maksaisin vähemmän veroa niin se ei yltäisi lähellekkään tuota summaa. Koen tämän epäreiluksi, koska hänellä on kuitenkin mies joka on yrittäjä ja tienaa paljon. Tai ihan sama onko se yrittäjä mutta siis hänellä on toinen osapuoli joka jakaa talouden ja minä olen yksin ja saan niin paljon vähemmän. Mutta näin kai se sitten menee. Luulin että olen etuoikeutettu että saan edes näin paljon mutta enää ei tunnu siltä. 

Vaikka usein valitan että en saa ystäviltä tukea ja olen yksinäinen niin tosiaan olen tällä viikolla ja myös viime viikolla tajunnut, että tarvitsen omaakin aikaa ja siksi olen sopinut näkemisiä tälle viikolle maltillisesti kavereiden kanssa.

Nyt tänään ystävät soitteli huolestuneena että mikä on vointini, tämähän on toki todella kivaa. Mutta loppujen lopuksi jokainen haluaa nyt loppu viikkona kutsua itsensä tänne luokseni "auttamaan" ja rehellisesti en tiedä jaksanko kenenkään seuraa. Yritin sanoa siitä, muut ymmärsivät mutta yksi ystäväni joka juuri viime viikolla tuli tänne lapsensa kanssa ei nyt tunnu tajuavan sitä että en halua jokaiselle päivälle ohjelmaan, hän olisi pe tai la tulossa ja ne oli juuri niitä päiviä kun ei ole mitään ohjelmaa.. agh...

Maanantaina on neuvolalääkäri, odotan innolla. 

Olen huolestunut kaikesta mitä pitäisi tehdä ennen lapsen syntymää. Ostoksia, valmistautumisia. On paljon paljon asioita, plus joulu.. haluankin tehdä niitä asioita ja nauttia siitä mutta samalla pelottaa miten tämä raskaus tulee etenemään. Tuleeko lapsi etuajassa vai ei?

S