Tänään oli pitkästä aikaa hyvä päivä. Eilisen melkein hermoromahduksen jälkeen luulin että en tuu näkemään valoa vähään aikaan.Aloin olla huolissani mun jaksamisen suhteen. Lähinnä juurikin helteen aiheuttama nukkumattomuus vauvalla ja näin ollen äidin olemattomat yöunet, jatkuva helle väsytti tosi paljon ja jatkuva stressi, paineet, vauvan tyytymättömyys, mun usko itteeni.

Mutta tänään aamulla herättiin, vaikka en nukkunut taaskaan helteen ja vauvan valvomisen takia montaa tuntia niin pitkästä aikaa tuntui että sain edes vähän nollattua. 

Aamulla tytölle maitoa, sitten ulkoilemaan koiran kanssa ja muut aamuaskareet. Huomasin että oli muutaman asteen viileempää joten tuntui heti paremmalta ulkoillessa.

Heti kotiin päästyämme tytölle välipalaksi hedelmäpilttiä ja sen jälkeen siirsin sänkyyn ja annoin maitoa tuttipullossa.. Nukahti! Aatelkaa, nukkui jopa 1,5h! Ihan luksusta, viime kerrasta ihan ikuisuus.

Mun kaveri tuli kylään pitkästä aikaa, meijän piti lähteä rannalle mutta koska tyttö nukkui niin juteltiin siihen asti että hän heräsi ja mentiin pihalle istuskelemaan tunniksi. Siellä annoin tytölle lihaisan ruoka annoksen joka upposi vähän huonosti mutta söi vähän ja päälle vettä. Sitten kun kaveir lähti me suunnattiin tytön kanssa ruokakauppaan ja hän viihtyi siellä todella pirteänä.

Kotiin päästyämme laitoin tytön sänkyyn ja maitopullon annoin mukaan, nukahti uudelleen! Ja nukkui melkein kaksi tuntia. Herättyään oli niin iloinen ja energinen. Annoin vähän kaurapuuroo ja sitten leikittiin ja lauleskeltiin noin kaksi tuntia, sen jälkeen nukahdti iltaunille vielä hyvin nopeasti, vähän normaalia aikataulua jäljessä mutta kuitenkin.

Olin erittäin tyytyväinen että tyttö söi tänään todella hyvin, itselläkin meni iltakävely paljon helpommin kun ei ollut paahtavan kuuma enää. Kaikki hyvin täällä. Ei ole enää paljosta kiinni että istuu itsekseen, odotan sitä innolla. Huomenna meillä on viimenen vapaapäivä ennen töiden alkua. Joten menenkin katsastamaan auton ja käyn työpaikalla hakemassa postia. Muuten varmaan vietetään taas kotona päivää, pesen ehkä ikkunat jos ehdin..

Pesin osan niistä pari viikkoa sitten mutta tällä viikolla tuli uudet suunnitelmat kuvioihin kun asunnon välittäjä kävi paikalla ja päätin myydä asunnon hänen pienen puheen kuultuani. En ole ainoa tässä taloyhtiössä joka yrittää epätoivoisesti päästä eroon aivan ihanasta asunnosta sen pelossa miten kalliiksi asuminen tulee ensi vuonna kun julkisivuremontti valmistuu keväällä. Tälläkin hetkellä makselen suurin piirtein pienen omakotitalon vuokran verran täällä lyhennyksiä.

Tarjous mihin lähden mukaan on oltava todella lähellä pyyntiä hintaa, mikä voi olla näillä markkinoilla vain haave. Mutta kaikki alle sen on minulle suoraan sanottuna tosi pahasti tappiota. Olen maksellut viimeisen kahden vuoden aikana tuhansia ja tuhansia euroja korkoja siinä toivossa että tämä asunto tekisi rahaa ja nyt välittäjä haluaa palkkioita yli 8000 tonnia. Sinne meni sitten tämäkin sijoitus. Aion siis olla tarkkana enkä lähde myymään paljoa alle pyynnin. Parhaimmassa tapauksessa saisin pyytämäni mutta se jää nähtäväksi. Surkeampaa surkeamma asuntomarkkinat eivät kyllä tarjoa pahemmin mitään meijän tarpeita vastaavaa sillä rahalla mikä meille jäisi ja se minua pelottaakin. Alkaa jo hiipimään ajatus remontoitavasta kohteesta. Ainoa huono puoli on se siinäkin hommassa että vauvan kanssa minä en pahemmin remontoida ehdi ja ammattimiehet kun tilaa niin saa kyllä maksaa suolaisesti ja milläköhän rahoilla sekin saataisiin järjestymään kun tällä hetkellä tilanne on toivoton?

Ajattelen kuitenkin positiivisesti että aina voi mennä vuokralle jos tilanne kääntyy siihen suuntaan. Kuitenkin tärkeintä on hyvä asuin ympäristö ja koti vauvalle tällä hetkellä, myöhemmin ehdin sitten toteuttamaan ne omat haaveeni.

Saimme päivähoitopaikan mutta sitten kun soitin vahvistaakseni asian niin kuulin että emme olekaan saamassa mitään toivomiamme paikkoja. Tämä oli suuri pettymys, nyt lähin tarhapaikka mitä tarjottiin on jossain 6 kilometrin päässä. Kuulostaa varmaan lyhyeltä mutta se on 12 kilometriä väärään suuntaan mn työpaikalta.

Katsotaan mitä syksy tuo tullessaan.

Yritän pitää itseni kasassa. 

Jokaisella on vaikeaa joskus, en ole ainoa. Ja toivon että teille kuuluu hyvää!

mama