On surullista huomata, että ruudun toisella puolella ei aina ole ihan terve tyyppi. Julkaisen kommenttisi vaikka se on aika lohduttoman surullinen. Ikävää, että jaksat käyttää energiaasi siihen että kirjoittelet tänne tuollaisia. 

"Huomenta! Olet oikeassa siinä, että jos jotkin kirjoitukset jatkuvasti nostavat niskakarvat pystyyn, lienee parasta olla lukematta sellaisia kirjoituksia. Mutta totta on myös se, että jokaisella muullakin ihmisellä kuin sinulla on oikeus tässä ainakin vielä sananvapauden omaavassa maassa lupa ja oikeus sanoa mielipiteensä mistä tahansa asiasta. Myös siitä, ettei pidä jostakin, mitä sinun pääsi ja kätesi välistä on virtuaalimaailmaan lennähtänyt. Laittamalla mietteesi, tuntemuksesi, mielipiteesi, tapahtumasi yms. kirjoituksina julkisesti näkyville ja luettaviksi tänne Vuodatukseen, olet samalla hyväksynyt tämän toisten ihmisten oikeuden kommentoida, jopa arvostella kirjoituksiasi, ajatuksiasi, elämäntapaasi, sinua itseäsi. Sitä samaahan teit muuten itse tuossa uusimmassa postauksessasi ystävistäsi tai tässä postauksessa tuntemattomista kommentoijista. Ellet haluaisi, että kukaan tietää mitään elämästäsi, et kirjoittaisi tänne. On muitakin tapoja tallentaa asioita esim. myöhempää tarvetta varten. Mutta sinä haluat julkisuutta ja ihailua. Haluat kommentteja, joissa elämäntapaasi ja valintojasi ihaillaan ja arvostetaan. Haluat samanhenkisten ihmisten kehuvan ja kiittelevän sinua. Heidän kommenttinsa ovat tervetulleita, koska ne kasvattavat itsetuntoasi, joka kaipaa kohennusta. Ne ruokkivat sopivalla tavalla kapeaa ajatusmaailmaasi eikä niissä ole koskaan mitään sellaista, mikä saisi sinut ajattelemaan kriittisesti tai punnitsemaan valintojasi. Sellaiset kommentit julkaiset sivullasi, koska ne ovat mannaa ja hunajaa omille korvillesi. Tiedän, ettet julkaise tätä kommenttia. Siihen sinulla on toki oikeus ja mahdollisuus, olen ymmärtänyt. Sen sijaan kirjoitat ehkä postauksen, jossa ihmettelet ihmisten ilkeyttä ja kukaties kateellista mieltäkin. Voin kuitenkin vakuuttaa, etten kadehdi sinua pätkän vertaa. Ulkonäkökeskeinen elämäntapasi shoppailuineen ja kuplassa elämiseen on niin kaukana omasta elämäntyylistäni kuin olla ja voi. Se on sinun valintasi, ja hyväksyn sen totta kai. Ihmisethän saavat tehdä elämällään mitä lystäävät. Mutta ymmärtää en sitä voi! Sitä toivoisin, että pienen lapsen äitinä silmäsi avautuisivat näkemään ja huomaamaan, että lapsi ei ole mikään lelu, jota esitellään blogin sivuilla, eikä äitiys ole naisen irrallinen osa, jonka voi siirtää sivuun, kun ei huvita tai jaksa. Annan yhden konkreettisen neuvonkin lapsenhoitoon. Syötät lasta liikaa. Osaksi siitä voivat johtua mahavaivat. PH :)"

Ihan näin jos meijän kesken puhutaan niin on eri asia sanoa mielipide kuin arvostella. Se että on netissä blogi on toisille mahdollisuus antaa rakentavaa palautetta mutta se ei  OIKEUTA ketään siltikään arvostelemaan. En ole missään vaiheessa sanonut, että en kirjoittaisi elämästäni. Mutta olen sanonut sen, että blogissani on vain pieni osa elämääni..

En halua ihailua tai julkisuutta ja vastoin sun idiootteja oletuksia, saan hyvin vähän kommentteja ja niitäkin tulee vain muutamilta joiden kanssa olen kirjoittanut pitkään. 

 Sä teet palveluksen meille molemmille kun pidät kommenttisi omana tietonasi. Jos sulla ei ole mitään rakentavaa sanottavaa niin säästä sanasi jollekin toiselle. Mua ei kiinnosta lukea tommosta lässytystä.Kai sä nyt itsekin näet että ei sun kommentissas ole mitään mikä auttais mua tai mun tytärtä.

Lapsi ei ole lelu, milläköhän tavalla mä olen esitellyt mun lasta blogissa?

Taida olla oikeasti aika vajaa. Hei mut hyvää jatkoo sulle. Tiesin kun kirjoitit se aiemman kommentit että olet taas joukossa "mua vituttaa niin meen aukoo päätäni blogin pitäjälle".

No mutta näinhän se menee, että minä en voi valita lukijoitani mutta lukijat voivat valita minut. 

Minä tiedän mitä teen elämässäni, tiedän että olen lapselleni se mitä hän tarvitsee ja se on tärkeintä. Mun ei tarvitse todistella sitä sun kaltaisille provoille.

S