Tänään oli ihana päivä kun saatiin koira kotiin. Ilta mennytkin tytön ja koiran kanssa 18 jälkeen kotosalla. Kävin pissattaa koiran nopeesti tos yheksän aikaan mutta nyt aattelin mennä jo pikki hiljaa sänkyyn koska viime yö oli tytöllä ihan mahdoton.

Eli alku yöstä nukuttiin ehkä just se 1,5h taas jos sitäkään ja sit neljästä eteen päin tyttö valvoi kahdeksaan asti. Ei vaan nukahtanut, kitis ja itki ja ruikutti ja ärsyttä. Mä aloin olla jo "mitä helvettiä sä haluat"-pisteessä kun yritän nukkua, heti kun käänsin kylkeä niin se alko kitistä. Hain ainakin 4 kertaa korviketta, vitutti ja palelsi niin paljon. Annoin tissiä, otin kainaloon. Ihan perseestä, Lopulta kahdeksan aikaan nukahdettiinja tyttö herätti taas 9.30. Mulla oli herätys kello 10 joten ei oikeestaan nukuttua sit sen enempää.

Meijän piti kello 12 tänään nähdä tyttö kavereiden kanssa ja käydä lounaalla ja kaupassa. Ne ilmotti mulle 11.50 että nähdäänkin kello 13 koska niillä menee salilla pidempään. Mä olin siinä vaiheessa imettänyt tyttöä koko aamun saadakseni sen kylläiseksi edes sen vertaa et päästäs kaupoille asti ja saatas sitä korviketta. Oli nimittäin yön aikana taas vetänyt varmaan 300ml mitä meil oli jäljellä.

Sitten kun tytöt ilmotti myöhästyvänsä tunnin olin just saanut tytön sikeeseen uneen. Ajattelin että kyllä tää tästä.

Kävin viemässä alas rappuja pitkin vaunut miettien että alhaalla varastossa niitten pitää olla jos koira tulee illalla kotiin ja lähdetään lenkille. Ehdin ylös takas paris minuutissa niin tyttö itki keuhkojaan siellä pihalle. Sit puin haalarin sille ja sama virsi jatku. Koko rapussa raikas kun odoteltiin siinä mun kavereita. Jouduin menee käynnistämään auton joka oli aivan jäässä kun sillä ei oltu ajettu moneen päivään. Ja siinä vaiheessa kun kaverit tuli ja yhdessä skrakattiin autoa niin tyttö huus jo viimestä päivää autossa ja mä aloin olla LIEVÄSTI hermostunut. Kävin ensimmäisellä bensa-asemalla ostamassa korviketta ja sitten ajettiin lounaalle ja siel sain lämmitettyä korvikkeen tytölle ja sit kun tyttö oli tyytyväinen ja nukku niin sain jotain syötyä. Sen jälkeen tyttö ei oikeestaan meijän kirpputori reissun aikana edes herännyt. Joskus 16 aikoihin mun kaverille tuli kiire kotiin joten lähdin viemään heitä, samalla hain koiran. Sillä hetkellä kun koira istahti syliini, sydän suli. Sillä oli ollut niin ikävä<3

Mun piti miettiä tarkkaan mitä teen. Tiesin että tyttö herää ihan just.Mulla olis kotiin 20 minuutin ajomatka, koira pitäisi lenkittää oikeastaan saman tien ja kaupassakin pitäisi käydä. Olin ajatellut alun perin että aikaa tähän olisi hyvin jäänyt niin, että oltaisiin kavereiden kanssa käyty yhdessä ruokakaupassa ostamassa tarpeelliset ja samalla kuin hain koiran mun piti tyttö syöttää ja sitten yhdessä lenkittää koira ja tulla kotiin.

Mutta valitettavasti kaikki ei aina mene putkeen ja noilla kavereilla/koirahoitajalla oli muita menoja joten mun piti pärjätä itsekseni ja siinä sen vaikeuden huomas. Päätin käydä alepassa koska se oli lähimpänä ja halusin hoitaa kauppareissun mah nopeasti. Koira jäi autoon (olihan se lämmin) ja tytön otin mukaan ja samalla sekunilla kun astuttiin kauppaan tyttö alkoi huutaa nälkäänsä. Itku muuttui tosi pian lohduttomaksi. Mulla oli onneks kauppalista, joten nappasin kaikki niin nopee kuin pystyin ja hypättiin takas autoon. Päätin antaa tytölle vähän korviketta autossa jotta saisin hänet rauhottoittumaan kotimatkan ajaksi. Tuntui tosi kolkolta syöttää tyttöä kylmässä ja pimeässä autossa kädet kohmeessa ja koira tietenkin ihmetteli kovasti mikä tää rääkyvä rääpäle on. Tuli melkein itku. Tyttö vaikutti pienen maitomäärän jälkeen rauhalliselta mutta heti kun hyppäsin rattiin ja pääsin kehälle alkoi takapenkillä taas lohduton itku. Mä kirosin siinä vaiheessa että en ollut soittanut mun pikkuveljelle joka asu lähistöllä että olisinko voinut sinne tulla sen verta että olisin saanut ytön ruokittua. Tuntuu niin inhottavalta kun toinen itkee lohduttomasti ja itse meinaat ajaa kolarin kun itku ei lopu vaikka 15 min ajettiin kotiin.

Eihän se riemu siihen loppunut. Koira piti edelleen käyttää joten jätin kaikki ruokaostokset + kirppis ostokset autoon. Nappasin tytön ja laitoin hänet vaunuihin jotka olin rappusia pitkin raahannut alaovelle talossamme. Siellä oli lämpöpussit yms valmiina joten ei muuta kuin itkevä tyttö sinne ja koira flexin päähän ja kävelylle. Tyttö itki edelleen mutta rauhottui aika pian. Ja vaikka olin tässä vaiheessa väsynyt, nälkäinen ja hermostunut niin mietin että mun täytyy nyt vaan keskittyä näihin kahteen, ne on mulle tärkeimmät ja haluan ne vaan turvallisesti kotiin. Lenkki meni hyvin, koira ei jaksanut pakkasilta olla kovin pitkään ulkona, käveltiin reippaasti semmonen 10minuuttia ja tultiin sit kiltisti sisälle koko poppoo.

Saman tien tytölle maitoa ja vaipan vaihto. Puklas sitten hienosti sen 100milliä hoitopöydälle. Onneks se tapahtu ennen kuin vaippa oli vaihdettu niin sai samalla vaihettua vaatteet.

Sit kun tyttö nukahti joskus 18-19 aikoihin niin kävin koiran kanssa viemässä roskat alas ja samalla tuli tehtyä pissa, en enää lähde ulos koiran kans. Koska koira on yleensä kotiin tultuaan noilto hoitokeikoilta tosi väsynyt ja tykkää nukkua. Tänään kuitenkin koira on ollut todella hellyydenkipeä, seuraa mua kaikkialle, halaa, kiehnää, haluaa leikkiä ja huomioo.

Kaikki sano että älä ota koiraa vielä kotiin kun on nää pakkasetkin mutta rehellisesti musta tuntu että jotain puuttu. Ja se että tänään tuli tytön kanssa lähtiessa ja kotiin tullessa toi itkupotkuraivari niin se oli täysin mun syytä, olis pitänyt jotenkin ne korvikkeet hommata ja syöttää tyttö niin oltais vältytty siltä. Tietysti haasteellista aamu ja iltalenkit kun pitää melkein aika pian herättyämme aamulla koira viedä ja illalla myöhään kun on pimeetä ja kylmää viedä uudelleen mutta en usko että se olisi asia mikä olisi yhtään helpompi ensi viikolla kuin tällä viikolla. Pitää vaan saada tää paketti toimimaan tavalla ja toisella. Yritän vaan sanoa itelleni että tää tulee varmasti helpottamaan jossain vaiheessa, kun tuele kevät, lämpenee, tulee valosaa jne.

Päivä oli siis hieno koska meillä tuli 2 viikkoa ikää täyteen. 

-Päästiin ulos ihmisten ilmoille

-Saatiin koira kotiin

-Tehtiin ensimmäinen vaunulenkki

Johtuen viime yön valvomisista en saa nyt mitenkään itteeni pidettyä pidempään hereillä joten aattelin ottaa nukkuvan tytön ja koiran kainaloon ja suuntaa sänkyyn.

Huomis aamu on varmasti raskas koska joudutaan tytön kanssa ekan kerran heräämällä herää jo kello 8 koska 10 mennessä pitäisi olla neuvolassa punnituksessa, meillä ei siis ole aikaa varattuna vaan mennään jonottelee sinne. Aamulenkki pitää tehdä koiran kanssa joten siinä se suurin haaste. Ja tietty et tyttö antais nukkua edes hieman enemmän kuin tänään.

Huomenna on muuten vapaapäivä eli kotosalla ollaan ja yritetään keskityy tän uuden arjen pyörittämiseen. Lauantaina on sitten tarkoitus äidin kanssa lähteä huonekalukaupoille.

 

S