Kyllä aika juoksee. Toisaalta tuntuu että vastahan hän syntyi ja sit samalla tuntuu että en muista mitä elämä oli ennen häntä.

En ole kirjoitellut useampaan päivään koska meillä on ollut edelleen todella itkuisia päiviä. 

Olen yrittänyt kuitenkin keksiä ohjelmaa ja ollaan kotonakin puuhailtu yhtä sun toista, myös rentouduttu. Usein kuitenkin tyttö itkee ja eilen sekä tänään on olleet taas tosi raskaat kaksi päivää. Olemme myös käyneet lastenlääkärillä tarkistamassa että kaikki on kunnossa kun yksi ilta tyttö muuttui niin hysteeriseksi että mä pelästyin todella paljon että jotain on nyt enemmänkin huonosti.  En kuitenkaan halua taas jauhaa tästä kuin huonosti meillä menee. Kyllä meillä on hyviälin hetkiä. Pikkuinen otti ensimmäisen kerran molemmilla käsillä kiinni minun poskistani. Kyyneleet nousivat silmiini. Seuraavana päivänä hän tarrasi leluun. Muuten tää homma on vielä opetteluvaiheessa. Hän yrittää jo kääntyä.

Nukahtaa yleensä 19-21 aikoihin ja nukkuu hyvin ekan pätkän. Herää jo 6-7 aikaan mutta 3-6 aikoihin on jo useammin hereillä. 

Mitä teille kuuluu?

S