Tervetuloa kaikki uudet lukijat ja vinkatkaa ihmeessä omista blogeistanne kommentteihin niin liityn mielelläni lukijoihin.

Olipa kiva ilta siellä vuokranatajan luona. Tosin hiukan painostava ilmapiiri tuli siin vaiheessa kun realistisesti puhuttiin mjun tulevaisuudesta vauvan kanssa. Arvostan hänen mielipidettään koska hän on paljon elämää nähnyt ja myös kokenut yksinhuoltajuuden. Silti tuntui osittain, että hän ei ehkä ihan täysin ymmärrä minua. Puhuin siitä, että pelkään joutuvani myymään asuntoni sillä en pystyisi pitämään sitä vauvan tulon jälkeen kun elän silloin tuilla. Hän ehdotti sosiaalitoimistoon soittamista. Mikä kuulosti muuten hyvältä mutta tiedän, että mulla ei ole sinne mitään asiaa niin kauan kuin omistan asunnon. Sanoin, että muutan mielummin edullisempaan omistusasuntoon kauemmas Helsingistä jos ei muuta vaihtoehtoa jää. Sitten mummeli ehdotti, että mitäs jos jäisin vuokralle Helsinkiin. Minä en taas kannata vuokralla asumista ellei ole ihan pakko. Hänen mielestään olisi harmillista että joutuisin muuttamaan kauas Helsingistä, mikä on tosiaan minunkin mielestä ikävää mutta teen mitä tarvitsee pitääkseni katon vauvani ja minun pään päällä. Hän ehdotti että menisin töihin heti kun mahdollista, sitten kun vauva on 5kk. Ja mä en millään pysty edes harkitsemaan asiaa. Sen ikäinen vauva ei ole vielä vieroittunut äidistä, haluan ehdottomasti olla pienen kanssa kotona mahdollisimman pitkään. Ainakin sen noin vuoden, mutta 5kk on aivan liian lyhyt aika... en halua että joudun viemään pienokaiseni hoitoon jo sen ikäisenä. Ihan hyvää kriittistä keskustelua mutta en mä nähnyt mitään suoraa ratkaisua kyllä tähän mun elämäntilanteeseen.

S