Meillä on tällä viikolla aika lailla tasapainoiteltu töiden ja vauva-arjen kanssa. Muuten menee hyvin mutta tyttö on edelleen hyvin usein vaativa, itkuinen tai kipeä. Ne päivät jolloin on tyytyväinen ja nukkuu enemmän kuin vartin nokoset on harvassa. Itse olen tiistaista asti ollut töiden kanssa kotonakin ihan tööt. Yleensä teen töitä vain työpaikalla mutta tällä viikolla siellä järjestelmä kaatui ja tästä syystä yritin säästää aikaa sillä että teen iltaisin tytön nukahdettua niitä. Kuinka kävikään?

Tyttö voi hyvin ja hän on aina etusijalla. Mutta äidin oma aika kun alkaa näin 22 jälkeen ja tällä viikolla joka päivä on juostu asioilla, on oltu töissä, äidin synttäreillä, kaupoilla, pankissa yms yms.. Ja sitten kun teet yömyöhään töitä 22-02 ja tyttö herää 7 aikaan pirteenä etkä itse ole saanut juurikaan nukkua ja siinä vielä töihin.. on ollut pienesti väsymystä ilmassa.

No tänään saattin kaikki töissä toimimaan ja ajantasalle. Ja mulla on vielä huomenna vapaapäivä. Joten kyllä se siitä. Niin ja sovimme että olen seuraavan kuukauden vielä vähemmän töissä kun siellä on hiljaista.

Olen nauttinut suunnattomasti töistä. Vaikka välillä mietin että aika rohkeaa työskennellä vauvan kanssa mutta hyvin me on pärjättä. Olen paiskinut töitä kun vauva nukkuu. Niitä hetkiä on meillää hyvin harvoin mutta esim yks päivä nukkui kaksi tuntia ja se oli kyllä nautinnoista suurin kun sain kaiken tehtyä hyvin ja rauhassa. Olemme myös käyneet kaupassa, puistoissa, vaunukävelyllä ja lähteneet aikaisemmin töistä jos on tuntunut siltä. Sinänäs ihanaa että ei tarvitse tuommoisista huolehtia.

Toivon että negatiivisia kommentteja ei satele tähänkin kirjoitukseen "huono äiti" -otsikolla. Parhaani yritän lapseni parhaaksi ja uskokaa tai älkää vauva ei missään vaiheessa joudu töitteni takia sivuun vaan saan täyden vapauden hoitaa tyttöä niin paljon kuin sielu sietää.

mama