Mitä mä teen hereillä? Oon käyttänyt tän oman ajan mahdollisimman tehokkaasti ja nyt vasta istahdin sohvalle. Oon nimittäin tänään viimesen parin tunnin ajan kirjoitellut vauvakirjaan ja tehnyt odotuskirjaa, käynyt suihkussa, tehnyt iltapalaa ja huiii aika vaan juoksi.

Kotosalla olimme tänään. Sää oli vähän tympee. Käveltiin suhteellisen hyvin, enemmänkin olis voinut mutta ehkä sitten huomenna..

Meillä on hirveesti tavaraa. Tai tarkemmin sanottuna liian vähän säilytystilaa ja nyt tytön vaatteet ja mun vaatteet vaan vyöryy vaatehuoneesta... Yritin järkkäillä sitä ja teen muutenkin saman homman monta kertaa viikossa mut se näyttää aina epäsiistiltä. Joten aloin laskemaan että mitkä siellä vie tilaa niin tajusin et mulla on joku 10 talvitakkia. Lähdin viemään kellariin niitä. Sitten kävin tytön vaatteita läpi ja huomasin että tyttö on ottanut kasvupyrähdyksen ja nyt on osa pienentyneitä. Heitin kaikki IKEA kassiin ja vien myyntiin kirpputorille ens kuussa. Jännää huomata että vaikka kuin yrittää mukamas käyttää koko ajan kaikkia tasapuolisesti niin siellä on silti ne suosikit ja  sit kun niitä ei raaski kotona ollessa käyttää niin tulee käytetyks niit ei niin huonoja ja sitten ne onkin pieniä. Ollaan me onnekkaita siinä mielessä että ollaan saatu monta kuukautta käyttää samoja kun jotkut meijän ikäset huitelee 2-3 kokoa suuremmissa.

Mun kuntoprojektiin tuli uusi käänne kun sain ruokavalion jota alan noudattamaan. En malta odottaa, ens viikolla se alkaa. ihan personal trainerin tekemä, jippii. Liikunnan suhteen vähän jännittää miten saadaan liikuttua. Mulla on alkanut selkäkivut, en tiedä mistä lie johtuu.. Mutta yritän parhaani.

Pikkunen nauroi tänään taas uudelleen. Sen jälkeen kun tuli 3kk plakkariin on tapahtunut suuria asioita, tarraa jo esineisiin, molemmat nyrkit löytävät suuhun, on tullut rytmiä, jopa yhet päikkärit silloin tällöin, pitää tuttia muutaman minuutin suussaan eikä sylje sitä heti ulos, kääntyy vatsalleen, yrittää kiivetä äidin vatsamakkaroiden päältä ylös, repii hiuksista ja kaulakoruista ihan täysii ja tänään kiljui ekan kerran:D Aika huvittavaa.

Äitiydessä parasta on nähdä oman lapsen kehitys. On vieläkin uskomatonta että tämä pieni ihminen syntyi vasta hetki sitten, viihtyi vain sammakko asennossa eikä avannut silmiään. Nyt hän alkaa heti hymyilemään kun näkee äidin kasvot, koskettaa, hihittelee äidille, pitää kovaa mekkalaa, yrittää kurottautua roikkuviin leluihin ja pölöttää päivät pitkät omaa kieltään. Se on ihanaa!!<3

Hirveen moni bloggari jota seuraan sai vauvan juuri nyt viikon sisään. Melkein jokaiselle syntyi tyttö, en nyt halua mitenkään tosissaan sanoa mutta vähän tuntuis että vuonna 2014 on tullut enemmän tyttöjä, ainakin minust on tuntunut mutta eihän se faktaa ole kun en ole asiaa liiemmin tutkinut.

Meijän pitäis hankkia leikkimatto, se saattais olla nyt kova juttu meillä.. en vaan osaa päättää millasen ottaisin. 

Yritin tällä viikolla rauhotella vauvaa kantoliinassa mutta eihän siitä mitään tullut.. ens kerralla eli huomenna yritän kun tilanne on rauhallisempi.

Must tuntuu vähän kurjalta että osa tavaroista jää käyttämättä mutta ei sille minkään voi.

SV