Mä oon jotenkin aina ollut stressaaja luonne. Ja tänään kuulin taas niin paljon kaikkee pahaa,ikävää,ongelmii muista ihmisistä. Läheisistä, asioista joiden ei pitäis vaikuttaa muhun mutta vaikuttaa koska välitän niistä. En voi tehdä mitään. Ihmiset ei kerro miten huonosti asiat on, ne vaan salaa ja jättää kertomatta ja sit pikku hiljaa selvii ikävämpii asioita. Eikä oikeastaan pysty edes auttamaan. Jokainen ihminen on vastuussa omasta elämästään mutta on mullakin rajani miten paljon huonoja uutisia pystyn sietämään ja sulattamaan ja tuntuu ettei tälle stressile ja pahalle mielelle ole loppua. 

Pitää yrittää vaan pysyä positiivisena ja uskoa että kaikki järjestyy mutta joskus se on vaan niin vaikeeta.

Kumpa nyt vaan jossain näkyis edes vähän valoa ja aurinkoa tässäkin vaiheessa elämää.

Haluaisi olla onnellinen ja auttaa muita mutta joskus vaikka kuinka paljon auttaisit niin se ei riitä.

S