Mä oon mielettömän yksinäinen. Ollut koko viikon.

Oon vaan kotona vauvan kans eikä tunnu elämäs olevan muuta. 

Haluaisin olla perheen kans mut niillä on omia juttuja. Usein yritän selvii vaan arjesta ja sit kun oon sen tehnyt, iskee tää tunne.

 

Surullinen yksinäisyys. Tuntuu että kaikille tapahtuu kaikkea mut mä oon vaan säälittävä yksinhuoltaja.

 

Ei voi mitään, meen nukkuu jos huomenna ei olis enää surullinen.

 

mama