Kolme vuotta. Rakas tyttäreni täytti kolme vuotta. Nämä vuodet on todellakin tuntuneet minussa. Olen muuttunut uskomattoman paljon. Kaikista ihaninta on ollut kasvaa yhdessä. Opetella meille yhteisiä asioita/perinteitä. Voin sanoa täysin rehellisesti että tyttäreni ansiosta minä olen elämässni kokeillut ja tehnyt asioita mitä en koskaan kuvitellut tekeväni. Haluan että hänellä on turvallinen ja hyvä lapsuus ja hänellä on onnellisuutta sekä rajoja.

Olimme viikonloppuna uimassa ja edellisenä viikonloppuna laskiaisriehassa tutustumassa hevosiin ja poniin. On kiva puuhailla kaikkea yhdessä. Tulevaa kesää odotamme kovasti.

Kyllä arki on edelleen rankkaa. Siksi tuntuu kurjalta lukea netissä arvosteluja blogistani. Vieläkin tulee tippa linssiin kun mietin ensimmäistä vauvavuotta. Se oli ja on edelleen minulle vaikea asia. Todella kamppailin pysyäkseni jotenkin järjissäni. En tiedä miltä se ulkopuolisista kuulosti mutta aika julmaa saada iloa toisen murheellisesta elämästä. Nostan hattua kaikille yksinhuoltajille. Ja nostan sitä myös itelleni. Selvisin todella hyvin ottaen huomioon että tukiverkko vaan pieneni siitä mitä se oli silloin alussa jos sitä silloinkaan oli. Kaikesta huolimatta ollaan tässä pisteessä että meillä on kaikki hyvin ja se on tärkeintä.